ADHD koodinmurtajana
8.12.2025 Tuija Kauppinen
Meidän hermostomme toimii opitulla tavalla. Aivomme oppivat reagoimaan impulsseihin, joita meille esitetään toistuvasti vuosien varrella lapsuudesta lähtien, ja näin opimme reagoimaan näihin impulsseihin, joita ympärillämme olevat ihmiset meille antavat. Kun kaikki tämä tapahtuu toistuvasti vuosien varrella, hermostosta tulee osa meitä. Tapa, jolla opimme reagoimaan näihin yleensä negatiivisiin impulsseihin, on syvälle juurtunut DNA:haamme ja sillä on monia vaikutuksia käyttäytymiseemme, reaktioihimme, persoonallisuuteemme ja jopa siihen, miten näemme tämän maailman.
Ajatellaanpa lasta, jolla on syntyessään perinnöllinen neurologinen häiriö, ADHD. Kuten tiedämme, ADHD on aivojen neurologinen puutos, jossa tieto ei kulje synapsista toiseen. Toisin sanoen, asioiden muistamiseen, tekemiseen tai lopulta missä tahansa onnistumiseen tarvittavat elintärkeät tiedot eivät välity.
Ajatellaan lasta, joka on syntynyt toimintahäiriöiseen perheeseen, jossa kaaos voi olla kaoottinen tapa hoitaa perhettä ja taloutta tai se voi olla emotionaalinen kaaos, johon liittyy kiusaamista, toisten vähättelyä, äänen korottamista (ehkä myös käsien) ja yleensä kommunikaation puutetta. Joskus lapset myös altistetaan persoonallisuushäiriöille, kuten narsistiselle käyttäytymiselle. Jälkimmäinen kaaoksen tyyppi voi pysyä piilossa ulkomaailmalta.
Ajattele, miten lapsen ADHD pahenee, kun heidän on peitettävä persoonallisuutensa sen sijaan, että heitä arvostettaisiin sellaisena kuin he ovat, ja kun heidän on selviydyttävä kaaoksesta sen sijaan, että he saisiva elää rauhassa ja harmoniassa, varsinkin kun heidän geneettisesti herkkä hermostonsa tarvitsisi enemmän rauhaa jatkuvan kaaoksen sijaan.
Kun nämä ihmiset kasvavat perheissä, joissa heitä ei arvosteta, vaan enimmäkseen kritisoidaan ja heidät jatkuvasti pakotetaan tulemaan joksikin, mitä he eivät ole, heistä tulee helppo saalis masennukselle ja ahdistukselle. Monilla, ellei kaikilla, ADHD-aikuisilla on ollut masennusjaksoja elämänsä aikana, ja kun heidän ylireagoiva käyttäytymisensä ottaa vallan, vie se poispäin onnistumisista ja tavoitteista ja yleensä tuottaa häpeää. Vuosien hermostollinen altistuminen kaaoksen sietämiseen tekee heistä haavoittuvaisia.
Monet näistä ihmisistä käyttävät merkittävän määrän energiaa selviytymiseen sen sijaan, että nauttisivat onnistumisista. Monet tällä spektrumilla olevat yrittäjät voisivat moninkertaistaa tulonsa, jos he eivät käyttäisi 50 % ajastaan selviytymiseen. Näillä ihmisillä on valtava kasvupotentiaali sen sijaan, mutta he tyytyvät tietämättään vähempään. Heidän suurin potentiaalinsa on syvällä heidän mielessään ja haavoittuneessa hermostossaan. ADHD:n tapauksessa kyse ei ole vain ADHD:sta, vaan ympäristöstä, jolle olemme altistuneet koko elämämme ajan erityisesti varhaisimpina vuosina.
ADHD ja NAISET
ADHD UUTISET
25.10.2025 Tuija Kauppinen
Suomessa ja maailmalla on viime aikoina ollut tapetilla aihe naiset ja ADHD. Jopa maailmankuulu lehti National Georgaphic kirjoittaa aiheesta. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta painottaen sitä, että aikuiset naiset hakeutuvat psykiatrin luo hakemaan ADHD-diagnoosia ylisuorituspaineisiinsa vaikka artikkelia varten haastatellut lääkärit olivat toista mieltä ja väittivät, että ongelma on toisaalla. Kirjoitus poiki suuren määrän mielipiteitä.
Omasta mielestäni naisten ADHD:ta yhä väheksytään. Ensinnäkin tyttöjen tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta jää yhä diagnosoimatta tarpeeksi ajoissa poikiin verrattuna ja jo pelkästään myöhästynyt diagnosointi ja myöhästynyt tuen saanti vääristää tyttöjen pärjäämistä koulussa, jatko-opinnoissa ja elämässä yleensä. Monet koulussa hyvin pärjäävät ADHD-tytöt oppivat jo varhain maskaamaan ADHD-oireensa ja peittävät ne ylisuorituksella ja ylipärjäämisellä. Sama ylisuorittamisen malli jatkuu jatko-opinnoissa, työelämässä ja ihmissuhteissa kunnes he hakeutuvat uupumuksen vuoksi hoitoon.
Valmentajana on tullut tutuksi myös korkeastikoulutetut naiset, joilla on monta tutkintoa mutta hajanainen urakehitys. Heilläkin taustalla on vaikuttanut diagnosoimaton ADHD, joka on vääristänyt heidän pärjäämistään työelämässä ja ohjannut heidän toimintaansa väärään suuntaan. ADHD-oireilua on yritetty selittää, peitellä, kieltää ja maskata sen sijaan, että siihen olisi saatu asianmukaista ohjausta ja apua. Jo pelkästään ADHD:n maskaaminen on uuvuttavaa ja vie huomion ja tekemisen väärään suuntaan. Elämästä tulee tiedostamattomasti näytelmä.
Aikuiset ADHD-oireiset ja -diagnosoidut ihmiset ilman asianmukaista apua ja ohjausta ovat yhteiskunnallisia väliinputoajia, jotka ovat joutuneet etsimään tasapainoa tarkkaavuuden puutteen ja ylivilkkauden aiheuttamien ongelmiensa vuoksi, ja ne monitahoiset ja monikerroksiset ongelmat ovat syöneet heidän itsetuntoaan ja aiheuttaneet vahinkoa opintomenestyksessä, työuralla, talousasioissa ja ihmissuhteissa. Hyvin usein ongelmat näkyvät myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin puutteena.
Tutkimatta on myös, mitkä todelliset syyt vaikuttavat ADHD naisten ja miesten uran tyssähtämiseen. Onko siinä sukupuolieroja? Väitän, että asiaan vaikuttaa erilaisuus, johon on helppo vedota sekä erilaisuuden yleinen hyväksymättömyys. Ihminen on sosiaalinen eläin ja vaistoaa erilaisuuden. Sellaisen voi jättää ringin ulkopuolelle.
ADHD ilman apua, tukea ja aikuisilla ilman trauman purkua syövyttää elämää ja jatkaa mielikuvien vääristymistä omasta itsestään ja elämästään. Nämä vääristymät jatkavat helposti kulkuaan ylisukupolvisesti. ADHD on paitsi geeniperinnöllinen myös käytösperinnöllinen häiriö, jolla on yhteiskunnalliset vaikutukset.
Milloinkohan tämä otetaan tarpeeksi vakavasti?
